17. joulukuuta 2016

Irti

Kun mä lähden tänään,
mä lähden viimeistä kertaa.
Istun ratin taakse ja käännän musaa lujempaa.


Ruma, läski, ärsyttävä, huomiohuora..... se olen vain minä.


Nyt on paska olla mut miten sulla?
Muistathan syödä huomennakin,
mä en oo unohtamassa sua milloinkaan
kannan sut varovasti vaikka hautaan asti.

Huonoja päiviä, milloin tämä huono kausi loppuu? Liikkuvat kävi viimeistä kertaa. Ahdistaa, ahdistaa joka ikinen päivä. Koitan vain hymyillä ja olla, olla olemassa ainakin muille. Mietin itsemurhaa, mietin sitä liikaa. Koko aihe valtaa ajatukseni. Haluan vain pois, se on ainoa pyyntö, saisinko vain lähtä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti