for every reason i believed in, every lie that you told
for every fight, you let my out in the cold.
Aura huutaa sisälläni, Aura koittaa pyrkiä tulemaan taas pintaan, se haluaisi ulos mutta ei se pääse. Se on osa minua, me elämme ja kuolemme yhdessä.
Ana määräilee vieressä, kommentoi joka asiaa mitä teen. Olen yksin kotona, kunnes Ana tulee istumaan ruokapöydän ääreen. Se katsoo minua nyrpistyneenä. Hetken se istuu ja katsoo. Sitten se katoaa.
Huudan. Mutta kukaan ei kuule.
Hakkaan päätä seinään, hakkaan kovempaa.
Aura voisi olla jo hiljaa, sitä ei tarvita.
Tykkään sun blogista, osaat kirjottaa hyvin! sait lukijan! :)
VastaaPoista