5. kesäkuuta 2016

Kuolevainen

Ne sanoo mä oon keijukainen, ne sanoo mä en totta oo.
Mä oon joku outo tulokas uusi asukas, niin ne puhuvat.
Ne sanoo mä oon menninkäinen, en lihaa enkä verta oo.
Mul on vähän noidan kykyjä, velhonäkijä, niin ne puhuvat.

Kun mua sattuu, kun sydämmessä veitset kääntyy
mä vapisen niin kuin jokainen ihminen, kuolevainen.


Musta tuntuu etten ole ihminen. Olen joku joka ei kuole vaikka yrittäisi. Se joku pakottaa mut olemaan elossa, kuristaa etten saa happea ja päästää irti. Kuiskaa mun korvaan "sinusta ei ole mihinkään" ja lähtee pois.

Tänään en ole edes aukaissut verhoja, saatika poistunut kotoa. Ahdistaa se että huomenna pitää. Haluan olla sisällä, haluan olla yksin ja rauhassa istua pimeässä ja kuunnella keskusteluita, käskyjä ja haukkuja, ne olen ansainnut.

2 kommenttia:

  1. Et ole ansainnut mitään noista! Sä oot ansainnut kaikkea hyvää, eikä sun kuulu olla yksin. Uskon, että oot aivan ihana ihminen (vaikutat ainakin..) Voimia sulle! Voit tulla aina puhumaan kun siltä tuntuu. ❤ -E

    VastaaPoista